Opas

Verkkopalvelun kilpailutus 2027

Miten verkkosivu-uudistus kilpailutetaan ilman kalliita yllätyksiä? Tarjouspyynnön runko, määrittely ja priorisointi, valmis AI-prompti, hintahaarukat Suomessa vuonna 2027 ja kysymykset, jotka paljastavat parhaan toimiston. Päivitetty: 4.10.2026

Johdanto

Työskentelen Evermadella, joka on Suomen suurin WordPress-toimisto. Olen lisäksi ollut kolmessa muussa kotimaisessa WordPress-verkkosivuja tuottavassa toimistossa töissä; työntekijänä, omistajana ja yrittäjänä. En siis edes yritä esittää puolueetonta konsulttia. Sen sijaan teen jotain hyödyllisempää: kerron miltä kilpailutus näyttää siltä puolelta pöytää, jossa tarjouksia luetaan.

Olen toki ollut molemmilla puolilla tuota kyseistä pöytää. Olen myös kirjoittanut tarjouspyyntöjä tilaajana, samoin kun olen lukenut niitä toimittajana. Suurin osa suomalaisista verkkosivu-uudistusten tarjouspyynnöistä on kirjoitettu niin, että niiden avulla saa kyllä tarjouksia haalittua, mutta prosessi työllistää kaikkia osapuolia enemmän kuin tarvitsisi ja tarjousten vertailukelpoisuus jättää toivomisen varaa.

Tämä opas korjaa toivottavasti kaiken sen.


Lyhyt koonti kiireiselle / TL;DR

Jos et ehdi lukemaan koko opasta, sisäistä tämä:

  1. Määrittele, älä toivo. Listaa kriittiset toiminnot ja integraatiot auki, priorisoi ne esim. MoSCoW-mallilla — ja kirjaa myös se, mikä jätetään pois.
  2. Kerro budjetti. Budjetin salaaminen ei paranna hintoja tai tuota parempaa ’diiliä.’ Se tuottaa keskenään vertailukelvottomia tarjouksia ja liudan tarjousneuvotteluita ja tarkennuspalavereja, joissa kukaan ei halua turhaan istua.
  3. Pyydä 3–5 tarjousta, ei kymmentä. Valikoi ja validoi toimistot etukäteen parhaasi mukaan, ja lähesty niitä keiden työn jälki miellyttää ja referenssit vakuuttaa.
  4. Vertaa ymmärrystä, älä hintaa. Halvin tarjous on yleensä se, jossa on ymmärretty vähiten. Kysyyko toimittaja tarkennuksia, haastaako tarjouspyyntöä tai tuoko omaa näkemystään esiin? Jos ei, jotain on pielessä.
  5. Sovi jatkokehityksestä jo sopimuksessa. Sivusto ei ole valmis julkaisussa, vaikka se olisi kuinka ihana ajatella näin. Työ on vasta puolivälissä ja tulokset lunastetaan optimoinnin ja jatkokehityksen myötä.

Karkea hintahaarukka Suomessa vuonna 2026: alle 3 000 € tee-se-itse-sivustolle, 30 000 – 60 000 € rajatulle yrityssivustolle, 60 000 – 100 000 € laajalle sivustolle ja 100 000 € ylöspäin, kun mukana on useita integraatioita, interaktiivisuutta tai laajempi verkkokauppa.

Määrittely ratkaisee tarjousten laadun

Vaatimusmäärittely on verkkopalvelu-uudistuksen tarjouspyynnön tärkein osa — määrittelyssä linjataan se, mitä pitää olla, miten se toimii ja mihin se kytkeytyy.

Suurimmassa osassa tarjouspyyntöjä määrittely on jätetty avoimeksi, löyhäksi ja pinnalliseksi. Asian yleisyys ei tee siitä yhtään sen hyväksyttävämpää. Se kertoo lähinnä ohuesta valmistautumisesta, tai kyvyttömyydestä kirjata auki mikä on tärkeää. Tämä kaikki on tietenkin varsin ok, jos se kuvastaa organisaation oikeaa tilannetta ja kykyä määritellä tarpeita.

Hyvä määrittely tarjouspyynnössä on karkeasti ajateltuna nelikerroksinen.

  1. Tavoitteet uudistukselle. Näihin lukeutuu tyypillisesti ne yleisimmät brändin uudistumiset, strategiset muutokset, vanhentunut teknologia, hapertuneet toimittajasuhteet ja muut klassikot. Toimittajaa kiinnostaa näiden lisäksi myös ne kovemmat faktat, eli esim. minkä verran nykysivusto generoi liikennettä, konversioita, liidejä ja kauppaa sekä mihin lukuun haluttaisiin muutosta. Halutaanko jotain uutta palvelu- tai tuotekategoriaa korostaa? Miten mittaamme projektissa onnistumista? Vain aniharva pystyy ilmaisemaan tämän auki kirjallisesti. Propsit jos sinä siinä onnistut.
  2. Kriittiset toiminnot auki kirjoitettuna. Ei ”monipuolinen haku”, vaan ”haku, joka suodattaa tuoteryhmän, lokaation, ja käyttötapauksen mukaan ja palauttaa tulokset samalla kun hakukenttään kirjoitetaan”. Kirjoita jokaisesta toiminnosta myös yhden lauseen hyväksymiskriteeri: mistä tiedetään, että tämä toimii teidän mielestänne odotetusti.
  3. Integraatiot (yksi kerrallaan). Jokaisesta viisi asiaa: järjestelmän nimi, suunta (yksi- vai kaksisuuntainen), siirrettävä tieto, päivitystiheys, kuka omistaa rajapinnan. ”CRM-integraatio” on toive. ”Salesforce; yksisuuntainen, lomakedatana liidit ja markkinointiluvat, reaaliaikainen, rajapinnan omistaa meidän markkinointi ja yhteyshenkilönä Maire Menninkäinen” on jo jonkin asteen määrittely. Ero näiden kahden välillä on tarjouksissa helposti tuhansia euroja.
  4. Priorisointi. Kun toiminnot ja tarpeet on listattu, luokittele ne esim. MoSCoW-mallilla seuraavasti:
LuokkaMerkitys
Must haveIlman tätä ei julkaista
Should haveTärkeä, mutta julkaisu onnistuu ilman
Could haveTehdään, jos aikaa ja rahaa jää
Won’t have (tällä kertaa)Tietoisesti pois tästä vaiheesta, tiedostettu tarve esim. tulevaisuuteen tai rajataan pois selkeyden vuoksi

Tämä on se kohta, joka tekee tarjouksista vertailukelpoisia. Kun toimistot näkevät Must-listan, ne hinnoittelevat samaa asiaa. Ilman priorisointia jokainen arvaa itse, ja saat kolme tarjousta, joita ei voi laittaa vierekkäin.

Miltä se näyttää käytännössä. Alla viisi tyypillistä toimintoa B2B-valmistajan sivustouudistuksesta. Huomaa, että jokaisella on perustelu ja hyväksymiskriteeri — ilman niitä luokittelu on mielipide.

ToimintoLuokkaPerusteluHyväksymiskriteeri
Yhteydenottolomake, joka vie liidin CRM:äänMustMyynnin liidivirta katkeaa ilman tätä. Markkinointilupien keruu.Lomakkeen täyttö luo kontaktin HubSpotiin, tallentaa markkinointiluvat ja lähettää ilmoituksen myyntiin
Tuotehaku suodattimilla (tuoteryhmä, materiaali, markkina-alue)Must70 % hakuliikenteestä laskeutuu tuotesivuilleHaku palauttaa oikeat tulokset samalla kun käyttäjä kirjoittaa ja suodattimet toimivat yhdessä
Ruotsinkielinen versioShouldRuotsin markkina avataan vasta Q2, julkaisu onnistuu ilmanKaikki sivupohjat tukevat kolmatta kieltä, sisältö täydennetään myöhemmin
Jälleenmyyjähaku kartallaCouldParantaa kokemusta, mutta staattinen lista riittää aluksiTehdään, jos Must- ja Should-kokonaisuus pysyy budjetissa
Asiakasportaali ja tilaushistoriaWon’tVaatii ERP-integraation ja käyttäjähallinnan — oma projektinsaEi kuulu tähän toimitukseen. Arvioidaan uudelleen 2027

Muista myös nämä neljä, jotka putoavat määrittelystä useimmin ja muistuttelevat itsestään viimeistään projektin puolivälissä:

  • sisällöntuotanto ja vanhan sisällön siirto,
  • käännökset ja kieliversiot,
  • analytiikan konfigurointi ja raportointi, sekä
  • pääkäyttäjien koulutus.

Kirjaa jokaisesta kuka tekee ja kuinka paljon.

Laita tekoäly töihin

Prompti, jolla saat määrittelyn rungon ulos tekoälystä

Nykypäivänä nämä hommat kannattaa antaa ainakin osittain tekoälylle.

Anna oheinen prompti ChatGPT:lle, Claudelle, Copilotille tai Geminille, täytä hakasulut ja työstä eteenpäin. Huolehdi, että työkalusi saa riittävän määrän kontekstia joko promptistasi tai muista taustamateriaaleista, joita annat liitteeksi.

Tarjouspyynnön runko: 10 kohtaa

Kopioi tämä sellaisenaan. Se toimii.

  1. Keitä olette. Toimiala, koko, kohderyhmä, myynnin malli. Kolme kappaletta riittää.
  2. Miksi uudistatte. Liiketoiminnan tavoite, ei tekninen. ”Haluamme kolminkertaistaa liidit” on tavoite. ”Haluamme tekoälyoptimoidun sivuston” ei ole kummoinen tavoite, mutta se voi olla vaatimus.
  3. Mitattavat tavoitteet. 2–4 lukua, joita vasten onnistuminen arvioidaan.
  4. Käyttäjät ja kohderyhmät. Ketkä sivustoa käyttävät ja mitä he tulevat tekemään.
  5. Laajuus. Sivumäärä, kieliversiot, sisältötyypit.
  6. Määrittely ja priorisointi. Toiminnot, integraatiot ja näiden priorisointi.
  7. Tekniset reunaehdot. Nykyinen alusta, integraatiot, hosting, tietoturvavaatimukset, saavutettavuustaso.
  8. Budjetti. Haarukkana tai muuten suuntaa-antavasti. Säästät omaa aikaasi ja saat parempia tarjouksia.
  9. Aikataulu. Milloin päätös, milloin aloitus, milloin julkaisu — ja mikä näistä on kova deadline.
  10. Valintakriteerit ja painotukset. Prosentteina. Jos hinta painaa 40 %, sano se.

Vinkki, jota harva käyttää: liitä mukaan nykyisen sivuston analytiikkadata. Kuusi kuukautta liikennettä ja konversioita. Toimisto, joka lukee sen ja osaa antaa heti näkemystä miten tämä tulisi jatkossa huomioida, erottuu tarjouksessaan välittömästi muista.

Mitä verkkosivu-uudistus maksaa Suomessa 2027

Nämä ovat hinta-haarukoita, jotka perustuvat Suomessa toteutettuihin ammattimaisiin verkkopalvelu-uudistuksiin, ammattimaisilta suomalaisilta toimistoilta. Hintatietoa on koottu sekä omaan kokemukseeni suomalaisesta WordPress-kentästä viimeisen 10+ vuoden ajalta että julkiseen tietoon perustuen, jota mm. Vierityspalkki koostaa.

Hinnat ovat verottomia ja sisältävät suunnittelun, toteutuksen ja testauksen — eivät sisällön tuotantoa. Se yleensä jää tilaajan vastuulle.

ProjektityyppiHaarukkaMitä sillä saa
Tee-se-itse tai edullinen tekijä0 – 3 000 €Valmisteema ja oma aika, tai freelancer muutamaksi päiväksi. Riittää yhden hengen yritykselle ja käyntikorttisivustolle. Ei skaalaudu, ei integraatioita, ei ylläpitovastuuta.
Kevyt uudistus oletuslohkoja hyödyntäen10 000 – 30 000 €Uusi ilme, olemassa oleva rakenne tai pieniä muutoksia siihen, ei integraatioita. Pienehkö sivusto.
Perinteinen yrityssivusto30 000 – 60 000 €Räätälöity teema, 20–50 sivua, 1–2 kieltä, perusanalytiikka. Liidilomakkeet tai muu kevyt integraatio.
Laaja yrityssivusto60 000 – 150 000 €Sisältömallin suunnittelu, pitkälle räätälöity komponenttikirjasto, monikielisyys, useita integraatioita.
Enterprise-alusta150 000 € →Multisite-verkosto, useita integraatioita, pitkä jatkokehityssykli ja tavoitteellinen optimointisykli.
+ Verkkokauppa (WooCommerce)30 000 € →Riippuu täysin tuotemäärästä ja ERP-kytkennästä; kevyimmillään digitaaliset tuotteet ja maksuvälittäjän lisäosa.

Lisäksi, ja tämä unohtuu aina: varaa ylläpitoon ja jatkokehitykseen 15–25 % projektin hinnasta vuodessa. Jos et varaa, sivusto rapistuu tismalleen samalla tavalla kuin edellinen.

Suomalaisten toimistojen kokoluokkia ja projektibudjetteja voi vertailla Vierityspalkin toimistohakemistossa, joka on edelleen ainoa riippumaton lähde tähän Suomessa.

Miten valitsen toimistot short-listalle

Katsoisin kolmea asiaa.

1. Useampi relevantti referenssi — ja mieluiten omalta toimialaltasi. Yksi hieno case ei vielä kerro paljon. Etsi toimistoa, joka on ratkaissut samankaltaisia ongelmia useamman kerran. Toimialakokemus painaa tässä enemmän kuin moni ajattelee: toimisto, joka tuntee alasi ostopolut, sääntelyn ja kilpailutilanteen, ei käytä ensimmäistä kuukautta sen opetteluun sinun laskuusi. Kysy suoraan: missä vastaavissa projekteissa olette olleet, ja mitä niistä opitte?

2. Näkemys ja rohkeus ottaa kantaa. Onko tiimissä ihmisiä, jotka uskaltavat olla jotain mieltä? Toimisto, joka toteuttaa tarjouspyynnön sellaisenaan, on helppo kumppani — ja yleensä parhaimmillan keskinkertainen sellainen. Arvo syntyy siitä, että joku sanoo ääneen ”tämä kannattaa tehdä toisin” tai ”tätä ei kannata tehdä ollenkaan”. Seuraavan luvun kysymykset on tehty juuri tämän testaamiseen.

3. Laaja-alainen osaaminen, ei pelkkä tekninen kyvykkyys. Liiketoimintakriittisiä palveluita rakennetaan harvoin tekniikka edellä tai tekniikan vuoksi. Vaakakupissa painavat myynti, brändi, asiakaskokemus ja se, miten sivusto tukee organisaation arkea. Tekninen osaaminen on edellytys, mutta se ei yksin ratkaise. Katso, löytyykö tiimistä strategiaa, sisältöä ja suunnittelua yhtä vahvasti kuin kehitystä.

Pyydä tarjous kolmelta, korkeintaan viideltä toimistolta. Short-listaa 2-3 parasta ja käy tarkentavat keskustelut. Syvenny mieluummin parhaiden kanssa asiaan kuin käyttäisit tuntikaupalla aikaa käymällä keskusteluja useiden toimistojen kanssa.

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö budjetti kertoa tarjouspyynnössä? Kannattaa kertoa. Ilman budjettia saat tarjouksia, joiden laajuus vaihtelee kolminkertaisesti, etkä voi vertailla niitä keskenään. Kerro haarukka, esimerkiksi 60 000 – 90 000 €. Toimistot mitoittavat ratkaisunsa sen mukaan, ja sinä vertailet sisältöä hinnan sijaan.

Kuinka monelta toimistolta kannattaa pyytää tarjous? Minimissään kolmelta, korkeintaan viideltä. Aika on rahaa, ja säästät sitä kun et pyöritä kymmeniä palavereja ja kahlaa läpi tarjousmateriaaleja. Käytä aikaa perehtymiseen etukäteen ja short-listaa parhaat.

Voiko verkkosivut tehdä kokonaan tekoälyllä? Pienen yrityksen muutaman sivun esittelysivuston voi, ja usein kannattaakin. Isomman sivuston, jossa on useamman ihmisen sisällöntuotantotiimi ja eri liiketoiminta-alueita, en tekisi. Kaikki tekoälyn generoima on geneeristä: malli tuottaa todennäköisimmän vastauksen, ei uutta näkemystä. Kun sivuston pitää erottua kilpailijoista, tarvitaan ihmisen kokemusta päättämään, mitä tehdään ja mitä jätetään tekemättä — ja joku, joka kantaa vastuun lopputuloksesta. Tekoäly siirtää verkkoprojektin kustannuksen näppäilytyöstä päätöksentekoon — ja päätökset ovat aina olleet se kallis osa.

Mikä on MoSCoW-priorisointi ja miksi sitä kannattaa käyttää tarjouspyynnössä? MoSCoW luokittelee vaatimukset neljään koriin: Must have (ilman tätä ei julkaista), Should have (tärkeä, mutta julkaisu onnistuu ilman), Could have (tehdään jos aikaa ja rahaa jää) ja Won’t have (jätetään tästä vaiheesta pois). Tarjouspyynnössä se tekee tarjouksista vertailukelpoisia: kaikki toimistot hinnoittelevat samaa Must-listaa sen sijaan että kukin arvaisi laajuuden itse. Won’t have -lista toimii samalla projektin rajauksena.

Kuinka kauan verkkosivu-uudistus kestää? Rajattu yrityssivusto 4–5 kuukautta, laaja sivusto 6–9 kuukautta, enterprise-alusta 9–18 kuukautta. Pullonkaula on lähes aina sisältö, ei kehitys.

Mitä verkkosivut maksavat suomalaiselle yritykselle? Tee-se-itse valmisteemalla alle 3 000 €, rajattu yrityssivusto 30 000 – 60 000 €, laaja sivusto 60 000 –1 50 000 €, enterprise-alusta 150 000 € ylöspäin. Päälle ylläpito ja jatkokehitys, noin 15–25 % projektin hinnasta vuodessa.

Kannattaako valita WordPress vai jokin muu alusta? WordPress on Suomessa turvallinen valinta silloin, kun markkinointi omistaa sivuston ja sisältöä päivitetään paljon. Kirjoitin erikseen siitä, miksi suuryritykset valitsevat WordPressin yhä useammin. WordPressissä on agenttinen käyttö mahdollista ja voit integroida sen kiinni omaan tekoälyalustaasi, halliten sisältöä esim. suoraan ChatGPT:stä tai Claudesta.

Voiko tarjouspyynnön kirjoittaa tekoälyllä? Voi, ja kannattaa. Anna ChatGPT:lle, Claudelle tai Geminille tämän sivun 10 kohdan runko ja yrityksesi taustatiedot, ja pyydä luonnos. Määrittelyn runkoon on tällä sivulla valmis prompti. Tekoäly tuottaa hyvän pohjan, mutta se ei tiedä teidän organisaationne kipupisteitä eikä sitä, mistä olette valmiita luopumaan. Priorisointi on aina ihmisen työtä.

Mitä teen, jos kaikki tarjoukset ylittävät budjetin? Älä pyydä alennusta. Pyydä priorisointia: mikä osa laajuudesta tuottaa 80 % hyödystä, ja mikä siirtyy vaiheeseen kaksi. Toimisto, joka osaa vastata tähän, on se jonka kanssa kannattaa jatkaa. Samalla kävisin rehtiä keskustelua sisäisesti siitä mihin olette ryhtymässä, mihin annettu budjettiraami perustuu ja mikä on realismia tavoitteisiin verraten.

Tarvitsetko toisen silmäparin?

Luen tarjouspyyntösi läpi ennen kuin lähetät sen. Ilmaiseksi, ja ilman että sinun täytyy pyytää Evermadelta tarjousta.

Se on paras tapa varmistaa, että saat vertailukelpoisia tarjouksia — ja rehellisesti sanottuna myös paras tapa, jolla minä voin näyttää osaavani tämän.

Laita viestiä →


Antero Muranen työskentelee digitaalisen strategian parissa Evermadella. Kirjoitan verkkopalveluiden hankinnasta, WordPressistä ja siitä, miten hakukoneoptimointi muuttuu tekoälyn aikakaudella.

Lue myös: